helmikuu, 2016

Olen ehdokkaana kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa helmikuussa 2016

Olen ehdokkaana kirkon vaaleissa, koska olen aktiivinen kirkon jäsen ja haluan olla mukana kehittämässä kirkon toimintaa.
Pidän tärkeänä, että kirkkomme toimii niin kotimaassa kuin kansainvälisesti apua tarvitsevien tukena ja uskaltaa puhua heikompien puolesta.
Kirkon demokratia on puutteellista, mutta tärkeää on, että päätöksentekoelimet valitaan vaaleilla.
Kirkon hallinnossa poliittisilla jakolinjoilla ei ole niin suurta merkitystä, kuin esimerkiksi kunnallishallinnossa. Mielipiteet jakautuvat enemmän uudistusmielisten ja konservatiivisemman suuntauksen kesken. Tästä syystä Helsingin hiippakunnassa poliittiset ryhmät ja osa sitoutumattomista ehdokkaista on ehdolla yhteisellä Tulkaa kaikki-listalla.
Olen ollut alusta asti (10 vuotta) uudistajien Tulkaa kaikki-liikkeen jäsen, koska kirkossa tulee kunnioittaa kaikkien tasa-arvoa.
Kansainvälisissä yhteyksissä näen myös muiden kirkkojen toimintaa. Olen ylpeä omasta evankelisluterilaisesta kirkostani. Toimintatapoja uudistetaan, mutta kynnyksen mukaantulolle tulee olla matala.
Tarja Kantola

ehdolla kirkolliskokoukseen numerolla 131 ja hiippakuntavaltuustoon numerolla 44

Kirkon järkeistettävä oma hallintonsa – kirkolliskokouksesta on hyvä aloittaa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto on viime vuosikymmenien taloudellisesti parempina vuosina kasvanut tilaan, johon kirkolla ei enää ole varaa. Uudistuksia hidastavat ajastaan jääneet päätöksentekomekanismit. Ne tuottavat pahimmillaan tuloksia, joita päätöksentekijöiden enemmistö itsekään ei halua. Tämä nähtiin viime kaudella vuosia valmistellun seurakuntarakenneuudistuksen ja useita kymmeniä vuosia valmistellun diakonaattiuudistuksen kaaduttua äänestyksiin, joissa kirkolliskokousedustajat valitsivat lopulta puoliaan osin satunnaisin perustein.

Tulkaa kaikki -liikkeen Helsingin hiippakunnan kirkkovaaliehdokkaat pitävät tärkeänä kirkon hallinnon pikaista ja tehokasta uudistamista, jotta kirkko voi elää ja viedä sanomaansa myös tuleville sukupolville. Uudistus on hyvä aloittaa kirkolliskokouksesta.

+ Määräenemmistösäädös, jonka mukaan uskon ja opin kannalta keskeisiin päätöksiin tarvitaan kolmen neljäsosan enemmistö, halvaannuttaa päätöksenteon myös silloin, kun asia koskee uskoa tai oppia vain välillisesti. Nyt pieni vähemmistö voi halutessaan estää välttämättömien päätösten tekemisen. Määräenemmistösäädöstä on muutettava niin, että päätöksiin riittää kahden kolmasosan yksimielisyys.

+ Kun demokraattinen päätöksentekomenetelmä on jäykkä, viranhaltijat käyttävät sellaistakin valtaa, joka kuuluisi luottamuselimille. Kirkolliskokouksen on organisoitava oma toimintansa ryhmiksi ja mahdollistettava ryhmien välinen neuvottelu samaan tapaan kuin esimerkiksi kuntapolitiikassa tehdään. Ryhmät voivat perustua joko maantieteeseen tai ryhmien edustamiin näkemyksiin. Ryhmien välisissä neuvotteluissa edustajat voisivat hahmottaa, millaisiin päätöksiin kokous on kokonaisuutena päätymässä, ja vaikuttaa niihin rakentavasti neuvotellen. Ryhmien väliselle työlle on kokouksen työjärjestyksestä varattava riittävästi aikaa.

+ Kirkolliskokouksen ”perinnäissäännöt”, joista osa perustuu lähinnä tottumuksiin, on käytävä läpi kriittisesti. Esimerkiksi piispojen ei ole välttämätöntä toimia puheenjohtajina valiokunnissa. Toimintatavat ja ajankäyttö on nykyaikaistettava. Jos esimerkiksi kokouksen puheenjohtajaksi on asetettu yksi ehdokas, paljon aikaa vievä suljettu lippuäänestys on turha. Kokouskäytäntöjen järkeistäminen tuo myös säästöjä.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit pidetään 9. helmikuuta 2016.

Kirkon auttamistyöhön lisää voimavaroja ja arvostusta

Kirkon auttamistyö tarjoaa tukea ja konkreettista apua niille, jotka sitä tarvitsevat. Työssä ei kysellä esimerkiksi kirkon jäsenyyttä, vaan apua saavat kaikki: köyhät, syrjäytyneet, vaikeuksiin tai kriisiin joutuneet, sairaat, kuolevat. Kirkon diakoniaa arvostetaan laajasti, ja kolme neljäsosaa kirkon neljästä miljoonasta jäsenestä pitää sitä tärkeänä syynä kuulua kirkkoon. Perheneuvonta on ammattimaista terapiatyötä parisuhteen ja perheen kriiseissä. Sairaalatyössä ja esimerkiksi pakolaistyössä kirkon toimijat kohtaavat ihmiset silloin, kun nämä ovat heikoimmillaan.

Diakoniaan ja muuhun palvelutyöhön käytetään vuosittain alle 15 prosenttia seurakuntien menoista. Asian tärkeyteen nähden se ei ole ainakaan liikaa. Tulkaa kaikki -liikkeen kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaliehdokkaiden mielestä auttamistyön osuutta rahoituksesta on syytä kauttaaltaan kasvattaa. Tavoitteeksi voidaan asettaa esimerkiksi 20 prosenttia menoista. Rahoituksen painopisteiden muutokset edellyttävät aikaa ja hyvää suunnittelua, koska kirkon talous tiukkenee koko ajan ja tärkeitä tehtäviä on muitakin. Kuitenkin jo auttamistyön nostaminen asialistan kärkisijoille auttaa myös suuntaamaan resursseja mielekkäästi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Seurakunnissa on syytä vahvistaa ihmistä auttavaa työotetta kautta linjan. Auttamistyö kuuluu kaikille kirkon jäsenille, ei ainoastaan erityiskoulutetuille ammattilaisille. Koulutettujen viranhaltijoiden työpanos on välttämätön, mutta kaikkien muidenkin tulee osallistua tarvitsevien auttamiseen. Kirkon jäsenten vapaaehtoisen työn organisointi on tärkeä osa kokonaisuutta.

Samalla, kun kirkko vahvistaa palvelutyötään, on pidettävä huoli, ettei muu yhteiskunta laista vastuustaan. Kirkon on jatkuvasti korotettava äänensä koko yhteiskunnassa niiden puolesta, jotka eivät omin voimin tule kuulluiksi.

Tulkaa kaikki on kirkon uudistusmielisten liike. Helsingin hiippakunnassa se on asettanut täydet listat ehdokkaita kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaaleihin, jotka pidetään 9. helmikuuta. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.

Avioliittolaki edellyttää kirkolta ripeitä ratkaisuja

Tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan reilun 13 kuukauden kuluttua. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimijat kohtaavat samasukupuolisia aviopareja kasteiden yhteydessä, lapsi- ja perhetyössä, rippikoulunuorten vanhempina ja kaikessa muussakin toiminnassa. Kirkon on 1.3.2017 mennessä löydettävä vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

+ Suomen lain näkökulmasta kirkon papit voivat vihkimiseen oikeutettuina viranhaltijoina vapaasti vihkiä avioliittoon myös samasukupuoliset parit. Valtion näkökulmasta ongelmaa ei ole, mutta kirkon näkökulmasta on, koska kirkossa on avioliitosta erilaisia käsityksiä. Onko lain mukaisesti toimivalla papilla vaara joutua rangaistuksi kirkossa? Miten?

+ Jos papin seurustelukumppani on samaa sukupuolta, rohkaiseeko piispa paria avo- vai avioliittoon? Jos avoliittoon, mikä on perustelu? Jos avioliittoon, miten piispa suhtautuu papin pyyntöön saada omalle avioliitolleen siunaus?

+ Pitääkö kirkko kaikkien jäsentensä avioliittoja avioliittoina? Jos kyllä, miten tämä näkyy käytännössä? Jos ei, miten tämä perustellaan ja mitä siitä seuraa?

Kirkon uudistajien Tulkaa kaikki -liikkeen mielestä kirkon on kyettävä vastaamaan näihin ja muihin asiaan liittyviin kysymyksiin ajoissa, perustellusti ja kaikenlaisia ihmisiä ja perheitä kunnioittaen. Osaltamme sitoudumme käymään kysymyksestä asiallista ja asiassa pysyvää keskustelua.

Tulkaa kaikki -liike on asettanut Helsingin hiippakunnassa täydet ehdokaslistat kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaaleihin, jotka pidetään 9. helmikuuta 2016. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Seurakuntalaisten listan äänestäjiä ovat seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt, ja pappilistan äänestäjiä ovat papit. Tulkaa kaikki -liike pyrkii kaikille avoimeen, uudistuvaan kirkkoon, jossa ketään ei syrjitä millään perusteella.

Tulkaa kaikki -liike ei ole käsitellyt kysymystä siitä, tulisiko kirkon vihkiä samasukupuolisia aviopareja, joten liikkeellä ei ole asiaan yhteistä kantaa. Useat ehdokkaat pitävät tavoitteena sitä, että kirkko vastaisuudessa vihkii kaikki avioon aikovat jäsenensä ja pyydettäessä siunaa myös maistraatissa solmitut avioliitot.

Lisätietoja Helsingin hiippakunnan ehdokkailta:
http://tulkaakaikki.net/helsingin-hiippakunta-kirkolliskokous-ja-hiippakuntavaltuustovaalit/