maaliskuu, 2017

Miksi Tarja

Olen ehdolla kunnallisvaaleissa, koska koen että kokemukseni kunnallispolitiikasta, valtion hallinnosta ja järjestötoiminnasta antaa hyvän pohjan toimia helsinkiläisten asioiden ajajana.
Kun kaikki muuttuu, muuttuu myös valtuutettujen tehtävä. Jatkossa helsinkiläistä näkemystä pitää osata välittää ja yhteensovittaa entistä enemmän ylikunnallisille tasolle. Valtuuston tärkeimpiä vaikutuskanavia ovat valtuustokauden strategian valmistelu ja vuosittaiset ryhmien budjettineuvottelut.

Seuraavan valtuustokauden aikana moni kunnallinen toiminta ja siihen liittyvä rahoitus siirtyy maakuntahallinnolle. Menossa on valtava kunnallisen päätöksenteon siirto valtion rahoituksesta riippuvaisille maakunnille.  Sote-palvelujen siirrosta ja siihen liittyvästä kuntien toimintojen yhtiöittämisestä on käyty paljon kriittistä keskustelua. Nyt odotetaan, että maan hallitus korjaa esitystä sote-lainsäädännöksi. Myös pelastustoimi järjestellään uudelleen.
Helsinki on yhdessä Espoon ja Vantaan kanssa neuvotellut  erillisen ratkaisun niin, että   kasvupalveluiksi kutsuttu kokonaisuus – työvoimapalvelut, yrityspalvelut ja maahanmuuttoon liittyvät asiat- siirtyvät perustettavaan pääkaupunkiseudun kuntayhtymään. Naapurikuntien kanssa joukkoliikenne on jo aikaisemmin siirretty seudun liikennekuntayhtymän hoidettavaksi ja vesi- ja ympäristöpalvelut pääkaupunkiseudun HSYlle.

Samaan aikaan Helsingin oma hallinto mullistuu täysin. Uudistuksessa on varmaan hyvää toimialojen yhdistämisessä, mutta epäilen kovasti vallan keskittämistä hyvin harvoille. Lautakuntia ja johtokuntia karsitaan rajusti ja asioiden käsittely keskittyy kaupunginhallituksen lisäksi neljään apulaispormestarin johtamaan 13-jäseniseen lautakuntaan. Oma kokemukseni esim. kiinteistölautakunnasta kertoo, että meillä on ollut hyvä systeemi, jossa vähän useampi taho on arvioinut kaupunkirakentamista. Kulttuurin puolella soisi myös olevan jatkossakin mukana useampia tahoja virkamiesvalmistelun tukena.

Helsingissä tarvitaan päiväkoteja, varhaiskasvatusta, opetusta ja kouluremontteja, terveydenhuoltoa, kulttuuria, joustavaa liikennettä, kaavoitusta, asuntojen ja työpaikkojen rakentamista, matkailun edistämistä, liikuntatiloja, hyvää ympäristöä ja kaiken tämän yhteensovittamista toiminnoissa ja tilojen suunnittelussa ja kaavoituksessa.
Helsinki on resursseiltaan vahva kaupunki ja sitä voi kehittää kaupunkilaisten kanssa entistä paremmaksi paikaksi kaikille.

Liikennettä on suunniteltava

Helsingin seudun joukkoliikenteessä otetaan vuoden 2017 kuluessa käyttöön uusi kaarimalli, jossa lippujen hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin, eikä enää kuntarajoihin.
Samassa yhteydessä on arvioitu uudelleen erilaisten alennuslippujen perusteita ja yhtenä esimerkkinä tästä on lastenlipun ikärajan nostaminen vuodella eli koskemaan myös 17-vuotiaita.

Lastenlipun nimi ei tarkoita sitä, että kasvavia nuoria pidettäisiin entistä pidempään lapsina, vaan siitä että nuorten kulkemista kouluun ja harrastuksiin halutaan tältäkin osalta helpottaa. Halvempi lippu vähentää perheiden kustannuksia ja sen uskotaan osaltaan sitouttavan nuoria jatkossakin joukkoliikenteen käyttäjiksi.

Tämä lippujärjestelmän muutos on yksi pieni esimerkki siitä mitä kaikkea tehdään kuntien yhteisesti suunnittelemassa joukkoliikenneorganisaatiossa. Jatkuva tasapainoilu riittävien lipputulojen ja toisaalta käyttäjille kohtuullisten lippujen hintojen välillä vaatii suunnittelua ja hyvää kuntien yhteistyötä. Liikenteen kustannuksista puolet maksetaan verovaroin ja toinen puoli kerätään lipputuloilla. Suuret joukkoliikenteen välttämättömät rakennushankkeet, kuten Länsimetro ja Raide-Jokeri, tuovat uusia matkustajia ja tuloja, mutta myös maksettaviksi suuria rakentamiskustannuksia.

Helsingin seutu ei ole ainoa joukkoliikenteen kehittäjä, vaikka suurin onkin. Monella kaupunkiseudulla on vastaavia järjestelyjä ja nyt Turkuun ja Tampereelle suunnitellaan raitiotielinjojakin.

Tällaisen kuntien suunnitteleman ja kilpailuttaman joukkoliikenteen on mahdollistanut EU-lainsäädäntöön kuuluva palvelusopimusasetus ja sen pohjalta kirjoitettu Suomen joukkoliikennelain säädös. Niiden perusteella reittisuunnittelu ja linjojen kilpailutus on voinut olla kuntien tai kuntayhtymien hallinnassa ja samalle alueelle ei ole voinut saada kilpailevaa liikennelupaa.

Maan hallituksen mielestä tämä ei ole hyvä näin, vaan se haluaa liikennekaariesityksessä vapaan kilpailun myös kaupunkien sisäisille linjoille kilpailemaan jo olemassa olevien kilpailutettujen yhteyksien kanssa. Se voisi olla joissain tapauksissa lyhytaikaisesti käyttäjän etu, jos saisi vaikka suoran linjan Helsingin keskustaan liityntäliikenteen sijaan. Vapaa kilpailu toisi kuitenkin epävarmuuden, kun kukin liikennöitsijä voi itse päättää mitä linjoja ja milloin ajetaan. Samalla vapaa romuttuisi nykyjärjestelmän lipputulot ja putoaisi pohja yhteiseltä lippujärjestelmältä ja alennuslipuilta. Liikenneministeriön käsittämätön esitys on nyt lausuntokierroksella ja annetaan eduskunnan käsiteltäväksi lähikuukausina.

Tarja Kantola
varavaltuutettu ja HSLn hallituksen jäsen

Kirkkohallituksen tiedotteet

Kirkkohallituksen täysistunto käsittelee avioliitto-ohjeen siirtämistä täysistunnon ratkaistavaksi
Julkaistu 20.02.2017
Kirkkohallituksen täysistunto kokoontuu tiistaina 21.2. Helsingissä. Täysistunto päättää, siirtääkö se ratkaistavakseen kirkkohallituksen virastokollegion tekemän päätöksen virastonhoidon ohjeiden avioliitto-ohjeesta. Siirtämistä on esittänyt täysistunnon jäsen Tarja Kantola, jonka mukaan virastokollegion käsittely ei riitä asian merkittävyyden vuoksi.
Virastokollegio päätti 2.2.2017 avioliitto-ohjeen päivittämisestä liittyen 1.3.2017 voimaan tulevaan avioliittolain muutokseen. Päivityksessä on selkiytetty esteiden tutkintaa ja kirkollisen vihkimisen edellytyksiä sekä avioliiton siunaamista koskevia ohjekohtia.
Mikäli kirkkohallituksen täysistunto päättää siirtää virastokollegion tekemän päätöksen täysistunnon ratkaistavaksi, se päättää esityksen mukaan myös siitä, kumotaanko virastokollegion päätös, muutetaanko sitä vai palautetaanko asia uudelleen virastokollegion käsiteltäväksi.
Täysistunnon esityslistalla on myös Kirkko, työ ja työttömyys -työryhmän raportti ja esitys toimenpiteiksi. Työryhmä on koonnut toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla pyritään vaikuttamaan erityisesti seurakuntien aktiivisuuteen työmahdollisuuksien tarjoajina.
Muita kokouksen esityslistalla olevia asioita ovat muun muassa kirkon keskusrahaston ja eläkerahaston toimintakertomukset ja tilinpäätökset vuodelta 2016 sekä esitys kirkkolain 6 luvun muuttamisesta. Esityksen taustalla ovat kilpailukykysopimukseen liittyvät työ- ja virkasuhteisia koskevan lainsäädännön muutokset.

Aloite Helsingin yhteiselle

Kirkkovaltuusto hyväksyi joitain vuosia sitten aloitteeni Helsingin kaupunkipyörien markkinointiin yhdistettävästä kirkkoreittien kartasta. Kaupunkipyörähanke kuitenkin viivästyi ja toteutuu vasta tänä vuonna.
Helsingissä tulee käyttöön vapun jälkeen 500 keltaista kaupunkipyörää. Muutenkin kaupungissa on tavoitteena pyöräilyn osuuden kasvattaminen liikenteessä.

Tähän yhteyteen sopisi hyvin Helsingin seurakuntayhtymän kartta (vaikka nettipohjainen), jossa näytettäisiin pyöräilyreitit kirkkoihimme. Kartta olisi apuna myös kaupungissa vieraileville kun he haluavat tutustua kirkkoihin pyöräillen.

Samassa yhteydessä on syytä tarkastaa, että kirkkojen pihoilla on turvalliset paikat säilyttää pyöriä.
Helsingissä 17.3. 2016

Kuntavaalit 2017

Anna ääni kaupungille ja hyville palveluille - Kantola Tarja 407Anna ääni kaupungille ja hyville palveluille - Kantola Tarja 407