Kuvia tarjasta

15.03.2017

DSC_0811_MG_7090-copy


Tarjasta sanottua

28.03.2016

*

Arvostan poliitikkoa, joka myös tekee eikä vain puhu. Tarja on tunnettu Helsingissä vähäeleisenä, mutta tehokkaana tekijänä. Ja hänellä on luja oikeudenmukaisuuden tunto.

Matti Linnanahde
Toimittaja

*

“Tarjalla on sydän paikallaan ja arvot kohdallaan. Arvostan erityisesti Tarjan laajaa asiantuntemusta ja monipuolista työtä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon hyväksi.”

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen
Veljeysliikkeen puheenjohtaja

*

“Tarja on äärimmäisen osaava ihminen, jonka into tarttua asioihin on ihailtavaa. Äänestämällä Tarjaa äänestät eduskuntaan vastuuta ja ihmisarvoa!”

Wiking Vuori
Suomen Lukiolaisten liiton hallituksen jäsen

*

“Olen oppinut tuntemaan hänet ahkerana ja osaavana ihmisenä.
Yhteisvastuullisuus, solidaarisuus ja kansainvälisyys ovat arvoja joista
Tarja tunnetaan”.

Mika Kari
SDP:n puoluehallituksen jäsen Lahdesta

*

Tarjassa yhdistyy oikeamielisyys laajaan sivistyneisyyteen. Hänen kanssaan on upeaa tehdä työtä Demarinasten hallituksessa, ja toivon kovasti, että hedelmällinen yhteistyömme laajenee myös eduskuntatasolle.

Maria Guzenina-Richardson
kansanedustaja
Demarinaisten puheenjohtaja

*

Tunnen Tarjan yli 20 v. ajalta, ihan ensimmäisistä päivistä alkaen  kuin olin vielä ihan suomen kielen taidottomana tullut Suomeen vähäksi aikaa työhön ja samalla osallistuin Viron demareiden valtuuskunnan neuvotteluihin demaripuolueiden  yhteistyösopimuksen solmimista varten. Nuorehko Tarja oli silloin demareiden ulkosuhteiden sihteeri. Näissä olosuhteissa melko tiedottomana jouduin useaan otteeseen pyytämään apua ja neuvoa. Tarja oli huolimatta valtaavasta työkiireestä aina avustamassa ja neuvomassa, etsimässä sopivia ratkaisuja ja mahdollisia avun antajia. Sen jälkeenkin olen tavannut Tarjaa erilaisissa yhteiskunnallisissa ja poliittisissa yhteyksissä, joissa on tarvittu ripeää ja asiallista toimintaa. Tarjalle ominainen tapaa reagoida heti ja oivaltaa, mistä kannattaa aloittaa jotta päästäisin asioissa eteenpäin on ollut merkittävä ja joskus korvaamaton tekijä useissa oleellisissa tapauksissa. Olen vahvasti sitä mieltä, että jos Tarja tulee valituksi Eduskuntaan, hänen luonne ja tapaa toimia luo edellytykset toimia menestyksellisesti ajamiaan asioiden eteen.

Toni Randla
Suomen ja Viron demaripuolueiden jäsen
Puistolan työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja
Helsingin maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan varapuheenjohtaja
Helsingin Monet Kasvot –verkoston puheenjohtaja

Tunnen Tarjat üle 20 aasta, päris esimestest päevadest, kui olin veel soome keelt oskamatuna tulnud mõneks ajaks Soome tööle ja samal ajal osalesin Eesti sotsiaaldemokraatide delegatsioonis parteide esimese koostöölepingu sõlmimiseks. Veel üsna noor Tarja olis sel ajal sotsiaaldemokraatide välissuhete sekretär. Nendes oludes veel üsna teadmatuna tuli mul mitmeid kordi nõu ja abi otsida. Hoolimata vägagi kiirest töötempost oli Tarja alati aitamas ja nõu andmas ning lahendusi ja muid võimalikke abistajaid otsimas. Olen ka hiljem kohanud Tarjat mitmesugustes ühiskondlikes ja poliitilistes ettevõtmistes, kus on vaja läinud kiiret ja asjalikku tegutsemist. Tarjale omane viis koheselt reageerida ja taibata, millest alustada, et asjas edasi pääseda, on olnud märkimisväärne ja vahel korvamatu faktor nii mõneski olulises ettevõtmises. Olen kindel, et kui Tarja valitakse parlamenti, siis tema iseloom ja tegutsemisviis loovad eeldused tema hooleks antud asjade edukaks ajamiseks.

Toni Randla
Soome ja Eesti sotisaaldemokraatlike parteide liige
Puistola Sotsiaaldemokraatliku Ühenduse aseesimees
Helsingi Integratsiooni- ja Integratsiooninõukogu aseesimees
Võrgustiku ”Helsingi Erinevad Näod” esimees

*

Maailman kansat ovat tänä päivänä entistä enemmän toisistaan riippuvaisia.
Haasteet kohtaavat meitä kaikkia ja vaaditaan  yhteistä toimintaa niiden hallitsemiseksi.
Me tunnemme talouden ja finanssimaailman vaikeudet, ilmaston muutoksen paineet, sairauksien, konfliktien ja väkivallan vaikutukset.
Näinä päivinä olemme seuranneet luonnonkatastrofia Japanissa ja kansanvallan haasteita Pohjois-
Afrikassa
Kaukaisetkin tapahtumat tulevat seurausvaikutustensa kautta lähellemme.

Nyt tarvitaan Tarja Kantolan tapaista kansainvälisen politiikan tuntijaa ja ulkopolitiikan taitajaa.

Tarjalla on selkeä näkemys Suomen asemasta ja vahvuuksista maailmalla ja toimintamahdollisuukistamme niin
EUn jäsenenä  kuin YK-järjestelmän osana.

Kirsti Lintonen
suurlähettiläs ja pitkäaikainen työtoveri ulkoministeriöstä

*


Olen ehdokkaana kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa helmikuussa 2016

07.02.2016

Olen ehdokkaana kirkon vaaleissa, koska olen aktiivinen kirkon jäsen ja haluan olla mukana kehittämässä kirkon toimintaa.
Pidän tärkeänä, että kirkkomme toimii niin kotimaassa kuin kansainvälisesti apua tarvitsevien tukena ja uskaltaa puhua heikompien puolesta.
Kirkon demokratia on puutteellista, mutta tärkeää on, että päätöksentekoelimet valitaan vaaleilla.
Kirkon hallinnossa poliittisilla jakolinjoilla ei ole niin suurta merkitystä, kuin esimerkiksi kunnallishallinnossa. Mielipiteet jakautuvat enemmän uudistusmielisten ja konservatiivisemman suuntauksen kesken. Tästä syystä Helsingin hiippakunnassa poliittiset ryhmät ja osa sitoutumattomista ehdokkaista on ehdolla yhteisellä Tulkaa kaikki-listalla.
Olen ollut alusta asti (10 vuotta) uudistajien Tulkaa kaikki-liikkeen jäsen, koska kirkossa tulee kunnioittaa kaikkien tasa-arvoa.
Kansainvälisissä yhteyksissä näen myös muiden kirkkojen toimintaa. Olen ylpeä omasta evankelisluterilaisesta kirkostani. Toimintatapoja uudistetaan, mutta kynnyksen mukaantulolle tulee olla matala.
Tarja Kantola

ehdolla kirkolliskokoukseen numerolla 131 ja hiippakuntavaltuustoon numerolla 44


Kirkon järkeistettävä oma hallintonsa – kirkolliskokouksesta on hyvä aloittaa

07.02.2016

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto on viime vuosikymmenien taloudellisesti parempina vuosina kasvanut tilaan, johon kirkolla ei enää ole varaa. Uudistuksia hidastavat ajastaan jääneet päätöksentekomekanismit. Ne tuottavat pahimmillaan tuloksia, joita päätöksentekijöiden enemmistö itsekään ei halua. Tämä nähtiin viime kaudella vuosia valmistellun seurakuntarakenneuudistuksen ja useita kymmeniä vuosia valmistellun diakonaattiuudistuksen kaaduttua äänestyksiin, joissa kirkolliskokousedustajat valitsivat lopulta puoliaan osin satunnaisin perustein.

Tulkaa kaikki -liikkeen Helsingin hiippakunnan kirkkovaaliehdokkaat pitävät tärkeänä kirkon hallinnon pikaista ja tehokasta uudistamista, jotta kirkko voi elää ja viedä sanomaansa myös tuleville sukupolville. Uudistus on hyvä aloittaa kirkolliskokouksesta.

+ Määräenemmistösäädös, jonka mukaan uskon ja opin kannalta keskeisiin päätöksiin tarvitaan kolmen neljäsosan enemmistö, halvaannuttaa päätöksenteon myös silloin, kun asia koskee uskoa tai oppia vain välillisesti. Nyt pieni vähemmistö voi halutessaan estää välttämättömien päätösten tekemisen. Määräenemmistösäädöstä on muutettava niin, että päätöksiin riittää kahden kolmasosan yksimielisyys.

+ Kun demokraattinen päätöksentekomenetelmä on jäykkä, viranhaltijat käyttävät sellaistakin valtaa, joka kuuluisi luottamuselimille. Kirkolliskokouksen on organisoitava oma toimintansa ryhmiksi ja mahdollistettava ryhmien välinen neuvottelu samaan tapaan kuin esimerkiksi kuntapolitiikassa tehdään. Ryhmät voivat perustua joko maantieteeseen tai ryhmien edustamiin näkemyksiin. Ryhmien välisissä neuvotteluissa edustajat voisivat hahmottaa, millaisiin päätöksiin kokous on kokonaisuutena päätymässä, ja vaikuttaa niihin rakentavasti neuvotellen. Ryhmien väliselle työlle on kokouksen työjärjestyksestä varattava riittävästi aikaa.

+ Kirkolliskokouksen ”perinnäissäännöt”, joista osa perustuu lähinnä tottumuksiin, on käytävä läpi kriittisesti. Esimerkiksi piispojen ei ole välttämätöntä toimia puheenjohtajina valiokunnissa. Toimintatavat ja ajankäyttö on nykyaikaistettava. Jos esimerkiksi kokouksen puheenjohtajaksi on asetettu yksi ehdokas, paljon aikaa vievä suljettu lippuäänestys on turha. Kokouskäytäntöjen järkeistäminen tuo myös säästöjä.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit pidetään 9. helmikuuta 2016.


Kirkon auttamistyöhön lisää voimavaroja ja arvostusta

07.02.2016

Kirkon auttamistyö tarjoaa tukea ja konkreettista apua niille, jotka sitä tarvitsevat. Työssä ei kysellä esimerkiksi kirkon jäsenyyttä, vaan apua saavat kaikki: köyhät, syrjäytyneet, vaikeuksiin tai kriisiin joutuneet, sairaat, kuolevat. Kirkon diakoniaa arvostetaan laajasti, ja kolme neljäsosaa kirkon neljästä miljoonasta jäsenestä pitää sitä tärkeänä syynä kuulua kirkkoon. Perheneuvonta on ammattimaista terapiatyötä parisuhteen ja perheen kriiseissä. Sairaalatyössä ja esimerkiksi pakolaistyössä kirkon toimijat kohtaavat ihmiset silloin, kun nämä ovat heikoimmillaan.

Diakoniaan ja muuhun palvelutyöhön käytetään vuosittain alle 15 prosenttia seurakuntien menoista. Asian tärkeyteen nähden se ei ole ainakaan liikaa. Tulkaa kaikki -liikkeen kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaliehdokkaiden mielestä auttamistyön osuutta rahoituksesta on syytä kauttaaltaan kasvattaa. Tavoitteeksi voidaan asettaa esimerkiksi 20 prosenttia menoista. Rahoituksen painopisteiden muutokset edellyttävät aikaa ja hyvää suunnittelua, koska kirkon talous tiukkenee koko ajan ja tärkeitä tehtäviä on muitakin. Kuitenkin jo auttamistyön nostaminen asialistan kärkisijoille auttaa myös suuntaamaan resursseja mielekkäästi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Seurakunnissa on syytä vahvistaa ihmistä auttavaa työotetta kautta linjan. Auttamistyö kuuluu kaikille kirkon jäsenille, ei ainoastaan erityiskoulutetuille ammattilaisille. Koulutettujen viranhaltijoiden työpanos on välttämätön, mutta kaikkien muidenkin tulee osallistua tarvitsevien auttamiseen. Kirkon jäsenten vapaaehtoisen työn organisointi on tärkeä osa kokonaisuutta.

Samalla, kun kirkko vahvistaa palvelutyötään, on pidettävä huoli, ettei muu yhteiskunta laista vastuustaan. Kirkon on jatkuvasti korotettava äänensä koko yhteiskunnassa niiden puolesta, jotka eivät omin voimin tule kuulluiksi.

Tulkaa kaikki on kirkon uudistusmielisten liike. Helsingin hiippakunnassa se on asettanut täydet listat ehdokkaita kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaaleihin, jotka pidetään 9. helmikuuta. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.